Huhtikuun esikasvatuskuulumisia

Kun taivaalta sataa vaakaräntää, lunta tai vaihtoehtoisesti jäätävää sadetta, silloin keskitytään esikasvatukseen 😀 . Tänään on merkittävä päivä tämänvuotisessa esikasvatusrumbassa, sillä laitoin viimeiset siemenet esikasvatukseen. Kesäleimut pääsivät siis viimein sammalnappeihinsa.

Kesäleimu on lempikesäkukkani, joten istutin neljää eri lajiketta. Ehkä huomaattekin, että haaveissani on värisuora ihan vaaleasta violettiin. 🤩 Näistä minulle tuttu lajike on vain ”Creme Brulee”, mutta se onkin upea monivärisine kukkineen. Osa kukista on ihan vaaleita, osa melkein violetteja ja loput siltä väliltä. Upea kukka! ♥️

Siemenet on siis kylvetty, mutta daalian juurakot odottavat edelleen esikasvatuskautensa alkua. Olisin laittanut juurakot viime viikonloppuna multiin, mutta kylmä sää mutkisti suunnitelmia. Laitan nimittäin daalian juurakot esikasvatukseen puutarhamultaan enkä halua tuoda puutarhamultapusseja sisälle. Eli lämpimiä istutussäitä odotellessa… 😀

Mutta kurkataan tässä kohtaa, mitä aiemmin esikasvatukseen laitetuille taimille kuuluu.

Tähtisilmä ”Sky and Ice”

Aloitin tähtisilmän esikasvatuksen helmikuun puolessavälissä. Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroin, kasvu lähti melko nopeasti matkaan ja esikasvatuksen myöhäisempi aloitusajankohta olisi riittänyt mainiosti. Jos tähtisilmä kuuluu ensi keväänkin esikasvatettaviin, aloitan suosista vasta maaliskuun loppupuolella.

Olen ehtinyt koulimaan taimet jo kahteen otteeseen, sillä juuret kasvoivat 8 cm:n ruukuista ulos. Kokeilin myös latvoa tähtisilmäni. Latvonnan tuloksena oli, että kasvi kasvattaa nykyään lehtiparin sijaan lehtitrioja. 😀 Odottamaani monilatvaisuutta en ole havainnut. Toki en tiedä latvonnasta paljonkaan, tällä hetkellä lähinnä kokeilen sitä eri kasveilla ja katson, mitä tuloksia siitä seuraa.

Tällä hetkellä tähtisilmän taimeni ovat eteläikkunalla ja voivat hyvin. Ovat kasvaneet isoiksi ja tuuheiksi. Hieman jännittää, voiko liian pitkä esikasvatusaika jotenkin vielä kostautua, mutta sehän nähdään vasta myöhemmin. Nyt on tähtisilmillä kaikki hyvin. 🙂

Sinivarjo ”Lace Blue”

Sinivarjon esikasvatus aloitettiin samaan aikaan tähtisilmän kanssa helmikuun puolivälissä. Alku oli kivinen, mutta sittemmin sinivarjon kanssa on mennyt tasaisesti.

Tällä hetkellä sinivarjon taimet ovat korkeita ja tuuheita. Haittapuoli tässä on se, että ne ovat myös melko raskaita ja tarvitsisivat tuentaa. Yhdessä ryhmässä kasvaessaan ne pitävät toisiaan hapsuisten lehtiensä avulla pystyssä. Hieman huolettaa, miten käy ulkona. Varmaankin joudun nyt kasvaneita varsia tukemaan, mutta toivottavasti myöhemmin kasvavat pysyvät pystyssä omillaan.

Enkelinkukka

Ah, ihana enkelinkukka! Helppous esikasvatuksessa vain jatkuu. Taimet kasvavat ja vahvistuvat, mutta eivät ole ylikasvaneet.

Kokelin latvoa enkelinkukan taimet. Ja sain juuri sitä, mitä latvonnan jälkeen odotinkin! Eli latvontakohdasta latva lähti haarautumaan ja kasvattamaan uusia varsia ja lehtiä.

Nyt vain odotan, vakuuttaako enkelinkukka myös kesällä helppoudellaan. Jos kukkien kauneus ja helppohoitoisuus ovat kohdillaan, tässä on takuuvarma esikasvatettava ensi kevääksi. 🙂

Nurmikohokki

Nurmikohokkia en olekaan maininnut täällä blogissa. Aloitin nurmikohokin esikasvatuksen helmikuun lopulla. Nurmikohokki taitaa olla esikasvatettavista ainoa perenna. En tosin aloittaessani tiennyt, että saankin tästä monivuotisen kaverin. Pitää siis miettiä istutuskohta huolella. 🙂

Nurmikohokkia en ole maininnut, koska sen esikasvatuksessa ei ole ollut mainittavia vaiheita. Kaikki on mennyt melko suoraviivaisesti.

Tosin tällä hetkellä haasteena on taimien raskaus eli myös nurmikohokin taimet kaipaavat tuentaa. Pitkät jäätelötikut ovat muuten oivia kasvitukia pitkäksi venähtäneille taimille.

Valkosääkukka

Myös valkosääkukan esikasvatus on jäänyt vähälle huomiolle täällä blogissa. Esikasvatin valkosääkukkaa jo viime keväänä, joten sen kanssa olin jo tutuilla vesillä.

Aloitin valkosääkukan esikasvatuksen samaan aikaan leijonankitojen kanssa maaliskuun 8. päivä. Sen jälkeen valkosääkukka on kulkenut saman polun kuin muutkin taimet: kylvöstä eteläikkunalle, siitä kasvivalon alle minikasvihuoneessa, siitä koulinta ruukkuihin, jatko kasvivalon alla ja lopulta takaisin eteläikkunalle.

Ainoa mainitsemisen arvoinen asia valkosääkukan kohdalla lienee ”makoilu”. Kun useimmat taimet jaksoivat pysyä pystyssä melko pitkään kasvivalon alla, valkosääkukan taimet heittivät pitkälleen melkein saman tien. 😀 Syynä lienee niiden kookkaat lehdet, jotka eivät tässä esikasvatusvaiheessa jaksa pysyä pystyssä. Onneksi ne istuttamisen jälkeen terhakoituvat (vaikka siinä meneekin aikansa).

Tuoksuherne ”Spencer Old Times” ja ”Spring Sunshine Light Blue”

En ole tehnyt tuoksuherneestä erillistä esikasvatuspostausta, koska niitä löytyy netistä paljon. Tässä kuitenkin lyhyt kertomus siitä, miten tuoksuherneen taimien ja minun yhteiseloni on sujunut.

Istutin tuoksuherneen siemenet 10.4. Sitä ennen liotin siemeniä vuorokauden haaleassa vedessä, jotta ne pehmenisivät. Tähän tuoksuherneen siemenen pinnan pehmentämiseen on muitakin konsteja, jotkut ovat mm. hanganneet pintaa hiekkapaperilla. Liotus vaikutti kuitenkin helpoimmalta tavalta.

Vuorokauden kuluttua istutin siemenet. Tuoksuherne on ainoa esikasvatettava lajike, jota en istuttanut sammalnappeihin vaan suoraan ruukkuihin. Ensinnäkin, siemenet ovat todella isokokoisia eli sammalnapeissa siemenet olisivat jääneet nappien pinnalle. Lisäksi olin ymmärtänyt, että tuoksuherne kasvaa nopeaa tahtia, joten koulintapuuhat olisivat olleet joka tapauksessa nopeasti edessä.

Ja tuoksuherne on todellakin kasvanut nopeasti! 😀 Vajaa parin viikon kuluttua istuttamisesta korkeimmat taimet ovat jo 15 cm korkeita! Vielä taimet pysyvät omillaan terhakkaasti pystyssä, mutta veikkaanpa, että tukeminen pitää aloittaa lähiaikoina.

Tuoksuherneen latvomiseen liittyen ohjeet ovat yhtä moninaisia kuin ohjeen antajatkin, mutta ajattelin kokeilla latvomista lähipäivinä. Päättelin, että jos tuoksuherne pitää siitä, että kukkia leikkaa säännöllisesti kesällä, niin ehkäpä ne pitävät latvomisestakin? Tuskin ainakaan siitä kärsivät.

Tuoksuherneen osalta olen lukenut myös ohjeita, että tuoksuherne olisi hyvä saada tässä vaiheessa viileään ja että se sietäisi jopa pakkasta. Toisaalta ohjeissa sanotaan, että vasta hallanvaaran mentyä voi istuttaa ulos. Ota tästä nyt sitten selvää. 😀 Toukokuun esikasvatuspostauksessa kuulette, mihin olen yllä mainittujen juttujen kanssa päätynyt.

Punakosmokset ”Cupcake Blush” ja ”Double Click Bicolor Pink”

Punakosmoksia olen kylvänyt kahta eri lajiketta. Minulla oli alunperin vain ”Cupcake Blush”-lajiketta, mutta kun näin Zetasin sivuilla tuon ”Double Click Picolor Pinkin”, en voinut vastustaa!

Aloitin esikasvatuksen 15.4. Siemenet ovat itäneet mukavasti ja taimet ovat nyt pitkin poikien minikasvihuoneissa. Varmaankin koulintapuuhat siis edessä lähiaikoina.

Ruiskaunokki ja sirosudenporkkana ”Green Mist”

Ruiskaunokki ja sirosudenporkkana ovat kasveja, joiden siemenet voisi mainiosti myös suorakylvää. Ja aion tehdä senkin! 😀 Eli laitoin vain muutaman siemenen esikasvatukseen ja kun istutan taimet aikanaan maan lämmettyä, istutan samalla myös näiden lajien siemeniä. Näin voin odotella kasvukauden pitenemistä.

Ainakin sirosudenporkkanan kukinnan määrä on ilmeisesti rajallinen, joten sekä esikasvattamalla että suorakylvämällä sirosudenporkkanan kukinta kestää ajallisesti pidempään.

Kirjoitin muutama päivä sitten leijonankidan, tarhakukonkannuksen ja jänönhännän esikasvatusprosessista. Niiden osalta ei ole muutamassa päivässä kummempia tapahtunut, joten palataan niiden kuulumisiin vasta toukokuussa.

Paitsi että yhden asian voisin mainita. Laitoin huonosti itäneet tarhakukonkannuksen siemenet takaisin pimeään itämään. Ja se toimi! Useampi siemen lähti kasvuun ja nyt olen siirtänyt vironneet taimet takaisin valoon kasvamaan.

Eli tältä näyttää huhtikuun loppupuoli esikasvatuksen näkökulmasta. Palaan vielä kerran esikasvatukseen tällaisessä pitkässä, eri lajeja käsittelevässä postauksessa toukokuussa.

Sitä ennen on kuitenkin ohjelmassa daalian esikasvatus ja toivottavasti myös taimien karaisu pääsee tulevien viikkojen aikana käyntiin. Niistä varmasti kirjoittelen täällä blogissa.

Toki tässä on muutamat koulinnat tehtävänä sekä latvontaa ja taimien tukemista. Mutta muuten sekä minä että ikkunalla kököttävät taimeni odottavat kevään saapumista n. viidettä kertaa tänä vuonna. Takatalvia on ollut nyt niin monta, että olen jo mennyt laskuissa sekaisin… 😖

Onko teidän esikasvatuskautenne sujunut tähän mennessä hyvin? Joko teidänkin taimenne alkavat olla valmiina ”ulkoharjoituksia” eli karaisua varten?