Esikasvatus,  Kasvini

Esikasvatuskauden seuraavat kylvöt

Ensimmäiset esikasvatettavat ovat olleet minikasvihuoneissaan nyt kaksi viikkoa, kivikkosuopayrtti kymmenisen päivää. Ja muutosta on tapahtunut! 🤩

Aloitetaan kivikkosuopayrtistä, sillä se on tällä hetkellä pisimmällä kasvussaan. Siemenpussissa varoitettiin, että kivikkosuopayrtti saattaisi tarvita kylmäkäsittelyn, mutta mitä vielä. Kaikki 12 sammalnappia ovat täydessä kasvussa ja ensi viikolla taidan antaa kauden ensimmäiset taimilannoitteet tälle innokkaalle kasvajalle. 🥰

Kivikkosuopayrtti kurottelee kaikkein pisimmällä kasvussaan kohti valoa. Tämä on aina ihana vaihe, kun jokin taimista alkaa kasvaa silmissä. 🥰

Kivikkosuopayrtti on yksi uudelle istutusalueelle tulevista maanpeitekasveista. Istutusalue on hyvin kallioisessa kohdassa, joten sen ympärille sopivat täydellisesti matalat kivikkokasvit, jotka eivät myöskään peitä kallioisia kohtia näkyvistä. Tästä syystä kevään esikasvatettavissa on runsaasti maanpeitekasveja, jotka sopivat kivikkoon.

En halua peittää kuvassa näkyvää kalliota vaan mieluummin korostaa sitä. Tästä syystä kallion ympärille on tulossa matalia kasveja.
Tässä kuvassa näkyy hieman toinen kallioinen kohta, missä on kasvanut jo vuosia herttavuorenkilpeä. Tämänkin kallion ympärille tahdon matalia kivikkokasveja, jotka kasvun myötä muodostavat toivottavasti jossain kohtaa upeita kukkamattoja. 🥰

Perennoista myös täpläpipo ja tähtililja ovat itäneet. Näistä kumpikaan ei ole maanpeitekasvi, täpläpipo kasvaa 70 cm korkeaksi ja tähtililja 60 cm korkeaksi. Osa uudesta istutusalueesta on hyvin varjoisa, joten kevään esikasvatettavissa on paljon varjoon sopivia perennoja. Tähtililja on yksi niistä. Täpläpipo taas on aurinkoisen kasvupaikan perenna, sen paikkaa en ole vielä varmasti päättänyt.

Kaikki täpläpipon siemenet ovat itäneet. Taimet ovat vielä ihan pikkuisia, mutta eiköhän kasvu etene vauhdilla kasvivalon alla.
Tähtililjan siementen itäminen kesti, mutta eilen huomasin ensimmäiset vihreät alut. 🥰

Siirsin taimet viime viikolla kasvivalon alle eteläikkunalta. Tähän oli kaksi syytä. Toisaalta kivikkosuopayrtti alkoi olla jo sen verran korkea, että se olisi alkanut kurotella kohti ikkunaa, ellei olisi saanut yläpuolellaan olevaa valonlähdettä. Ja toisaalta halusin nähdä, vauhdittaisiko kasvivalo niiden siementen itämistä, jotka eivät olleet vielä lähteneet kasvuun. Tähtililjan kohdalla tämä toimi, vihreää alkoi näkyä sammalnapeissa pari päivää kasvivalon alle pääsystä.

Tähtililja välttyi siis kylmäkäsittelyltä, mutta se lienee edessä perhosorvokki ”Frecklessillä” ja japaninesikko ”Postford’s Whitella”. Perhosorvokeissa on ollut jo useita päiviä hieman ”itämishaituvaa”, mutta tilanne ei vaikuta siitä etenevän. Japaninesikot ovat ihan hiljaa, niissä ei ole edelleenkään mitään elämää. Annan nyt vielä muutaman päivän aikaa, mutta viimeistään viikon kuluttua siirrän näiden lajikkeiden minikasvihuoneet jääkaappiin 3-4 viikoksi, ellei mitään edistystä tapahdu.

Osassa perhosorvokin siemenistä näkyy hyvin pienesti valkoista ”itämishaituvaa”, mutta kasvu ei vain lähde käyntiin. Tällä matalalla maanpeiteperennalla taitaa olla siis edessään jääkaappireissu.

Yksivuotiset kasvit jättiverbena ”Vanity” ja eukalyptus ”Baby Blue” taas ovat lähteneet mukavaan kasvuun. Myös jättiverbena olisi saattanut olla lajike, joka olisi tarvinnut jääkaappireissun, mutta ilmeisesti ”Vanity” on helpommin itävä kuin ”perusjättiverbena”. Kahdeksasta jättiverbenasammalnapista on itänyt jo 7.

Jättiverbena ”Vanityn” pikkiriikkiset taimet. Vaikea uskoa, että näistä kasvaa vielä (toivottavasti) metriin kurottavia violetteja kaunottaria. 🥰
Kesällä 2023 jättiverbena ehti kukkaan vasta elokuun lopulla. Aloitin esikasvatuksen silloin vasta maaliskuussa ja kylvöt kävivät myös jääkaapissa. Nyt kukinta alkanee paljon aiemmin, jos taimet selviävät kesään.
Minulla oli mielikuva, että eukalyptuksen kasvattaminen on vaikeaa. Ei se ainakaan vielä ole ollut, siementen itämisprosentti täysi 100. 🤩

Mutta sitten päivän varsinaiseen aiheeseen. Tänään lähti esikasvatukseen iso määrä siemeniä! Lähes kaikki ovat perennoja, kahden viikon kuluttua on aika kylvää helmikuun kesäkukat. Joita niitäkin on ”muutama” lajike…😅

Tänään lähti esikasvatukseen iso joukko Impectalta hankittuja perennojen siemeniä.

Isoimman ryhmän tänään esikasvatukseen lähteneistä perennoista muodostivat maanpeitekasvit, joita on tulossa uudelle istutusalueelle. Valkoinen ketoneilikka, neulasnätä, patjaharso, kaunokainen, syyskohokki ja kahta eri maljalaukkaneilikkaa (valkoinen ja vaaleapunainen). Nämä ovat kaikki aurinkoisen ja puolivarjon maanpeitekasveja.

Patjaharsoa löytyy jo puutarhasta paahdepenkistä. Toivottavasti se on selvinnyt talvesta, tämä on yksi lempparimaanpeitekasveistani, koska sekä kukat että lehdet miellyttävät silmää.

Varjoisalle alueelle on vielä tulossa lehtotaponlehteä, laitan myös sen samantien itämään, kunhan siemenet saapuvat. Minulla on jo nyt paljon taponlehteä puutarhan varjoisilla alueilla, pidän siitä kovasti. En ole kuitenkaan aiemmin kokeillut itse kasvattaa sitä. Kerran taisin heitellä siemeniä maahan, vaikea sanoa, ovatko itäneet.

Lehtotaponlehti ja varjoyrtti muodostavat yhdessä saniaisten kanssa varjopuutarhan matalan kasvuston.

Isommista perennoista esikasvatukseen lähti tänään kahta eri akileijaa, valkoinen ”Earlybird White” ja violettiin taittuva ”William Guinness”. Minulle on tulossa vielä täysin violettia akileijaa valmistaimina. Istutan näitä akileijoja todennäköisesti samaan kohtaan, koska eikös olekin niin, että akileijat voivat risteytyä keskenään? Olisi ihana nähdä, millaisia uusia violetin ja valkoisen sekoituksia puutarha vuosien mittaan tarjoileekaan…🤩

Valkoiset akileijat kokivat kovia toissatalvena, niitä ilmestyi vain muutama viime kesänä. Istutin uusia taimia, mutta koska akileija on yksi lempikukistani, niitä ei voi olla ikinä liikaa. 🥰

Unikot ovat kesän uusia tulokkaita puutarhassa. Tänään esikasvatukseen lähti unikkokokoelmani ainoa perenna, tarhaidänunikko ”Royal Wedding”. Muut unikot ovat yksivuotisia silkkiunikkoja, niitä aion istuttaa paljon! 🥰 Olen kasvanut hiljalleen pitämään unikoista, aluksi en jotenkin lämmennyt unikon kukinnoille. Mutta minulla on tunne, että unikoista saattaa kasvaa yksi lempikukistani..

Lisäksi esikasvatukseen lähtivät tänään nepalinhanhikki ”Miss Wilmott” ja ruskosormustinkukka ”Apricot Delight”. Kerroin edellisessä blogipostauksessani, että minulla on nyt kaikki keinot käytössä, jotta saisin vihdoin sormustinkukkia puutarhaan. Toissakesänä kokeilin suorakylvöjä, viime kesänä istutin juurakoita ja nyt sitten esikasvatan. Josko sormustinkukkia nyt viimein nähtäisiin puutarhassa.. 😅

Osaa maanpeiteperennoista laitoin koko minikasvihuoneen täyteen eli 12 kpl/lajike. Muiden kylvöjen kohdalla kuusi sammalnappia/lajike sai riittää, muuten taimia on kohta koko talo täysi..😅

Sitten kevään haastavimpaan kokeiluun. Ehkä. Tilasin Therapy of Flowersilta eustoman siemeniä! 🫣 Tällä hetkellä oletan, että eustomat ovat hyvin haastavia, ehkä mahdottomia esikasvatettavia. Suomeksi en löytänyt mitään ohjeita näiden esikasvatukseen eikä suomalaisista siemenverkkokaupoista saa eustoman siemeniä (siemenet tulivat Latviasta). Englanniksi katselin ohjeita ja sen perusteella aion kokeilla ihan samalla menetelmällä kuin muitakin esikasvatuksia. Sammalnappeihin vaan ja katsotaan, mitä tapahtuu. 😅 Eustoma on yksivuotinen kasvi, mutta se olisi varmaan pitänyt laittaa esikasvatukseen jo tammikuussa, joten nopeasti itämään vaan. 🌱

Therapy of Flowersilta tilasin ison kasan siemeniä. Helmikuussa esikasvatukseen lähtevät eustomat sekä ojakärsämö ”Marshmallow”.

Koreakärsämö ”Boule de Neige” on yksi ihanimmista puutarhan korkeammista ”täytekasveista”. Siksi hankin ojakärsämö ”Marshmallown” siemeniä (on hyvin samannäköinen), tarkoituksena on kasvattaa useampia taimia ja sijoittaa tätä sopiviin kohtiin uudella istutusalueella.

Tähkätädyke ”Ulster Dwarf” ja koreakärsämö ”Boule de Neige”.

Sitä luulisi, että tarina alkaa loppua tässä kohtaa. Mutta ei. Minulle on tulossa vielä yksi siementilaus Impectalta, missä on muutama varjoon sopiva, kukkiva perenna. Pikkutöyhtöangervo, tupastiarella ja aiemmin mainitsemani lehtotaponlehti ovat varjoon sopivia perennoja. Lisäksi esikasvatukseen lähtevät vielä reunuspietaryrtti, alppiasteri ”Albus” ja harjaneilikka ”Onyx”, jotka tulevat uuden istutusalueen aurinkoisemmille, syvämultaisemmille alueille.

Alkoi ihan hirvittää tässä kirjoitellessa. 😱 Mielen alkaa vallata tunne, että tulen vielä vääntämään itkua näiden taimieni kanssa. 😅 Mutta koska uusi istutusalue on iso, tulen säästämään pitkän pennin, kun nyt jaksan esikasvattaa. Tulevina kuukausina esikasvatukseen lähtee enää pääsääntöisesti kesäkukkia, joten nyt on perennojen kylvämisen kulta-aika.

Esikasvatukseen lähti tänään lisää maljalaukkaneilikoita. Nämä pompulat hurmasivat jo viime kesänä puutarhassa.

Ja jos aivan alkaa tuskastuttaa, laitan sitten vähemmän kesäkukkia esikasvatukseen ja säästän enemmän siemeniä kesälle 2026. Toisaalta, tapaan olla ”kaikki tai ei mitään”-ihminen ja kun innostun jostain, sitten mennään täysillä ja aikaa ja vaivaa säästämättä. Eli enköhän kuitenkin vie superurakkani päätökseen ihan suunnitellusti. 😊

Lähteekö teilläkin mopo käsistä kevätkylvöjen kanssa? 🏍️🌱

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *