Elämää näkyvillä puutarhassa (ja vähän huoltohommia)
Nyt se on alkanut! Ihana jännitys siitä, mitä mullan alta ilmestyy. Sillä joka päivä sieltä tuntuu jotain uutta ilmestyvän. ♥️ Olen siis päässyt aloittamaan jokapäiväiset ihmettelykävelyni puutarhassa, niitä olikin jo ikävä. Naapurit voivat sitten ihmetellä, mitä minä siellä maantasossa niin intensiivisesti tuijotan minuuttikaupalla (tiedoksi: näitä kuvissa näkyviä juttuja 😀 ).
Kokeneemmat puutarhurit varmaan jo luottavat, että kyllä se kasvu sieltä lähtee joka kevät. Mutta näin toisena puutarhakeväänä ei vielä uskalla olla varma. Siksi onkin ihanaa, kun huomaa joka päivä uusia piippoja. Ja vielä kun samannäköisiä piippoja ilmestyy useampia, mitä muuta voi puutarhuri toivoa. Kyllä kannatti lokakuussa kädet kohmeessa istuttaa. 😀
Eniten iloa aiheuttavat sipulikukkien piipat. Niitä tuntuukin olevan puutarhassa monennäköisiä. Tästä uskallan päätellä, että tulevina viikkoina puutarhassa tullaan näkemään niin krookuksia, kevätkurjenmiekkoja, kevättähtiä, narsisseja kuin tulppaanejakin. Ja myöhemmin kesällä laukkoja. Kukkimisjärjestystä arvuuttelin jo aiemmassa postauksessani, saa nähdä miten käy…
Läheskään kaikkia piippoja en tosin tunnista. Ehkä seuraavan viiden vuoden aikana opin tunnistamaan kasvit jo piipoista, mutta nyt mennään arvauksilla 😀 .
Monessa helsinkiläisessä puutarhassa sipulikukat ovat jo alkaneet aueta. Meillä kukinta alkaa vähintään pari viikkoa myöhemmin. Viimeiset lumet sulivat istutusalueelta vasta pari päivää sitten, jostain syystä meidän pihamme herää kevääseen myöhemmin. Ehkä meren läheisyys vaikuttaa. Mutta kyllä sitä malttaa odottaa, meidänkin kukkiemme vuoro tulee vielä. ♥️
Myös perennat alkavat hiljalleen heräämään uuteen kevääseen. Kiiltoleimut ovat jo toista kevättä ensimmäisten herääjien joukossa. Myös pionipenkissä näkyy pinkkiä. ♥️ Lisäksi varjoyrtit vaikuttavat jo kovasti aloittaneen kasvukauden.
Viime kesänä meillä kukki yksi pioni. Toivottavasti tulevana kesänä kukkia olisi jo useampi. Kirjoitin jo aiemmin siitä, että olimme ostaneet valkoisten pionien taimia ja viime kesän ainoa kukkija oli kirkkaan pinkki! Jää nähtäväksi, ovatko kaikki pionimme pinkkejä vai mahtuuko mukaan myös niitä hankittuja valkoisia. 😀
En ole tainnut aiemmin mainita alppiruusujamme. Meillä on monenkokoisia lajikkeita, toiveissa siintää miniversio Haagan alppiruusupuistosta. 😀
Viime kesänä kukkia oli melko maltillisesti ja syksylläkin näytti, että nuppuja ei ollut kovin paljon. En tiedä millä silmillä olen syksyllä alppiruusupensaita katsellut, sillä nyt nuput erottuvat ja niitä riittää. Runsasta kukintaa siis odotellessa.
Kukintaa odotellessa olen ehtinyt aloittaa puutarhan keväthuoltotyöt. Meillä on siperianlehtikuusiterassi ja vaikka se onkin todella huoltovapaa, yksi haittapuoli siinä on: talven jäljiltä pinta on harmaan ”nöyhdän” peitossa.
Viime keväänä harjasin koko terassin ja sain nöyhdän sillä irtoamaan. Nyt ehkä aloitin puun ollessa turhan kosteaa eikä nöyhtä irronnut ihan yhtä tehokkaasti. Ehkä odotan kuivempia säitä ja kokeilen uudelleen.
Lisäksi olen aloittanut istutusalueiden siivoamisen. Jätin kaikki kasvit syksyllä leikkaamatta ja nyt on siis kesäkukan jäänteiden irrottamisen ja perennojen kuivien osien leikkaamisen aika.
Hommaan tuli vähän vauhtia, sillä pihallamme on viihtynyt muutamana päivänä sorsapari, joka on selvästi pesintäpaikkaa etsimässä. Niin kiva kuin sorsapoikuetta olisikin seurata, en halua tauottaa puutarhahommia pesimäajaksi. Siksi on parempi tehdä puutarhastamme pariskunnalle vähemmän houkutteleva.
Yksi ihana kevätetappi on myös saavutettu, sillä viime perjantaina oli niin lämmintä, että terassilla tarkeni juoda kevään ensimmäiset terassikahvit. Toki Helsingissä on ollut aiemminkin lämpimiä päiviä, mutta kummallisen kylmällä terassillamme perjantai oli ensimmäinen oikeasti lämmin päivä.
Joko teidän puutarhassanne kukkii vai odotatteko vielä lumien sulamista? Entä oletteko jo aloittaneet kevätpuuhat puutarhassa? Toivotaan lisää lämpimiä päiviä ihan koko Suomeen, että kevät pääsisi etenemään. ☀️