Esikasvatus osa 2: Tähtisilmä, sinivarjo ja enkelinkukka

Olen aloittanut tänä keväänä tähtisilmän, sinivarjon, enkelinkukan, nurmikohokin, valkosääkukan ja leijonankidan esikasvatuksen. Huhtikuussa aion istuttaa jänönhäntää, tarhakukonkannusta ja tuoksuhernettä. Huhti-toukokuussa istutan viimeiset esikasvatettavat eli ruiskaunokin, punakosmokset ja kesäleimut. Sopivassa hetkessä laitan myös daalian juurakot esikasvatukseen.

Aloitin esikasvatuksen helmikuussa tähtisilmällä, sinivarjolla ja enkelinkukalla. Ja voin kertoa, että reitti tähän hetkeen on ollut jokaisen kanssa erilainen. Eli yhdet ja samat esikasvatusohjeet jokaisen lajin kanssa, juu ei. 😀

Tähtisilmä ”Sky and Ice”

Aloitin tähtisilmän esikasvatuksen helmikuun puolivälissä. Mikä on tämän lajin kanssa ihan liian aikaisin! Ohjeessa suositellaan istutusajaksi helmi-huhtikuuta. Näillä opeilla siirtäisin aloituksen paaaljon pidemmälle! 😀

Tähtisilmä itää valossa, joten kylvön jälkeen sijoitin minikasvihuoneet ikkunalle. Kuitenkin jo parin viikon jälkeen taimet olivat sellaisia ”hujoppeja”, että oli aika koulia taimet ruukkuihin.

Tähtisilmien (ja myös muiden korkeutta nopeasti kasvavien) taimien koulimisessa yksi tärkeimmistä asioista on saada pitkäksi kasvaneet varret mullan alle. Jos hontelo varsi jaksaa hädintuskin kannatella sirkkalehdet, ei kasvulehtien kannattelu noin pitkäksi venähtäneellä varrella onnistu.

Koska tähtisilmäni kasvoivat aika hurjaa tahtia, ajattelin kokeilla niiden latvomista (eli ylimmän lehtiparin irti napsaisemista). Kasvin kasvutapa oli kasvivalon alle siirtymisen jälkeen muuttunut, ei enää pitkän varren kasvatusta vaan tiiviisti kasvavia lehtipareja. Niinpä en pystynyt latvomaan lukemani ohjeen mukaan (ylin lehtipari irrotetaan 1 cm jäljelle jäävän lehtiparin yläpuolelta), latvomiskohta jäi varmasti lyhyemmäksi kuin sentti.

Mutta ei tuntunut olevan niin tarkkaa! Latvoin aluksi vain pari taimea. Molempiin vaikuttaa kasvavan latvomiskohtaan enemmän lehtiä, ainakaan eivät tykänneet huonoa latvomisesta. Nyt olenkin latvonut kaikki taimet, katsotaan, mitä tapahtuu.

Seitsemän viikon kuluttua istuttamisesta tilanne on se, että olen koulinut tähtisilmät jo toisen kerran. Taimet olivat kasvattaneet niin isot juuret, että taimia piti kastella lähes päivittäin ja silti ne kuivuivat nopeasti. Eli lisää multaa ympärille ja lisää tilaa juurien kasvulle. Näissä ruukuissa varmaankin päästään ulos asti. 🙂

Tähtisilmät ovat myös joutuneet antamaan tilaa kasvivalon alla ja siirtymään eteläikkunalle. Toivottavasti auringonvaloa on jo riittävästi taimien tarpeisiin.

Tähtisilmä on siis ollut suuri menestys tähän saakka. Jopa niin suuri menestys, että sen kohdalla olisi riittänyt yksi siemen per sammalnappi (olen siis istuttanut lähes jokaisesta kylvämästäni lajista 2-3 siementä yhteen sammalnappiin). Nyt taimet ovat ruukussa melko ahtaasti. Toivottavasti väljempi ruukku auttaa tähän.

Tähtisilmälle kuitenkin pisteet nopeudesta ja helppoudesta. Ainoa haaste on tuo pitkien sirkkalehtivarsien saaminen ehjänä pinnan alle. Muuten kasvi vain kasvaa ja kasvaa ja oletettavasti on vankassa kunnossa ulossiirtymisen aikaan. 🙂

Sinivarjo ”Lace Blue”

Sinivarjon kanssa olen kokenut eniten jännityksen hetkiä. Istutin myös sinivarjon siemenet helmikuun puolivälissä. Sinivarjo itää pimeässä, joten loin pimeyden laittamalla tiiviit keittiöliinat minikasvihuoneiden ympärille.

Koska sinivarjoissa ei näkynyt kovinkaan paljon elämää, tein paniikkiratkaisun ja lisäsin sammalnappeihin lisää siemeniä viikko ensimmäisten kylvöjen jälkeen. Näin minulla oli samassa sammalnapissa kahtena eri ajankohtana kylvettyjä siemeniä. Ja koska siemenet itävät pimeässä, jatkoin kasvatusta pimeässä keittiöliinan alla. Se kostautui…

Ensimmäisenä kylvetyt sinivarjon siemenet kasvattivat valkoisia jättirihmoja samaan aikaan kun myöhemmin kylvetyt siemenet olivat hädin tuskin itäneet. Tässä vaiheessa olin varma, että nämä kylvöt ovat mennyttä… Ensimmäisenä hätäratkaisuna siirsin minikasvihuoneet eteläikkunalle, jo sai riittää pimeys!

Eteläikkuna teki tehtävänsä ja kaksi viikkoa valoon pääsystä myös myöhemmin istutetut siemenet alkoivat olla hyvässä kasvussa. Nyt minulla oli siis samassa sammalnapissa valkoisia jättirihmoja ja näin nättejä varsia sirkkalehtineen.

Kasvivalo teki sitten ihmeensä, ehkä myös lannoitus. Koulimishetkestä ei mennyt kuin viikko, niin sinivarjoni alkoivat kasvattaa kasvulehtiä.

Nyt siis näyttää jo hyvältä. En tiedä, onko yksikään ”rihmataimista” selviytynyt vai ovatko kaikki hyvässä kasvussa olevat taimet niitä, jotka itivät eteläikkunalla. Olisi pitänyt seurata tarkemmin.

Oppina otan ensi kevättä varten sen, että siirrän minikasvihuoneet valoon välittömästi, kun siemenissä alkaa olla elon merkkejä. Enkä laita siemeniä sammalnappeihin eri aikoina. 😀 Tämä oppi täytyy tosin ottaa käyttöön jo tänä keväänä, kun laitan jänönhännät ja tarhakukonkannukset itämään. Nekin nimittäin itävät paremmin pimeässä.

Sinivarjon istutusaika on helmi-huhtikuu. Sen kohdalla ei ole kuitenkaan tuntunut, että olisin liian aikaisessa. Vaikka kasvua on tapahtunut, eivät juuret ole vielä ollenkaan niin vankat kuin tähtisilmällä enkä usko, että joudun koulimaan sinivarjoa isompaan ruukkuun. Toivottavasti kuitenkin vielä vahvistuvat paljon ennen ulossiirtoa. Nyt tuntuvat vielä vähän hentoisilta.

Enkelinkukka ”Serena”

Kolmas helmikuussa esikasvatukseen laitettu kasvi, joka on edennyt kasvussaan hitaasti ja varmasti eikä ole aiheuttanut stressiä eikä sydämentykytyksiä. Ellei lasketa sitä, että kasvuunlähtö oli niin hidasta, että mietin, lähteekö matkaan ollenkaan.

Enkelinkukan istutusaika on helmi-maaliskuu. Ei ole tullut tunnetta, että olisin aloittanut liian aikaisin. Siemenet itävät valossa, joten myös enkelinkukan aloitussijainti oli eteläikkunalla.

Kasvivalon alla enkelinkukat ovat jatkaneet hidasta ja varmaa kasvuaan.

Enkelinkukan esikasvatuksesta ei ole mitään kerrottavaa. Ei niin mitään. 😀 Taimi kasvaa, joka viikko vähän. Olin miettinyt, että näinköhän kasvatan taimet minikasvihuoneessa siihen asti, että istutan ne ulos. Päätin kuitenkin koulia taimet 1,5 kuukautta istuttamisen jälkeen. Vihdoin enkelinkukka tarjosi yllätyksen. Taimet olivat kasvattaneet kunnon juuret!

Nyt enkelinkukat siis jatkavat kohti kevättä uusissa ruukuissaan. Hitaasti ja varmasti. 😀

Näin on sujunut kolmen eri kasvin esikasvatus helmikuun puolivälistä maaliskuun loppuun. Jokainen omanlaisensa tarina.

Mitkä ovat teidän mielestänne kiitollisimpia esikasvatettavia? Entä minkä kasvin esikasvatus on aiheuttanut sydämentykytyksiä?