Kasvini

Puutarha kesäkuun alussa

Kesä ja helteet iskivät jo toukokuun lopussa ja puutarhakausi lähti melkoisella rytinällä käyntiin niin minulla kuin muillakin puutarhaharrastajilla. Tuntuu, että kukinta on täydessä käynnissä samalla kun puutarhan kevätpuuhatkin ovat vielä kesken. 😅 Moni on sanonut sitä, että ei oikein pysy menossa mukana, kun koko ajan tapahtuu niin paljon.

Mutta josko nyt pysähtyisi hetkeksi kertomaan, mitä puutarhaan kuuluu näin kesäkuun alkupäivinä. Narsissit lopettivat kukintansa n. viikko sitten ja tulppaanipenkissä on enää viimeiset papukaijatulppaanit kukkimassa.

Viimeisenä kukkivat papukaijatulppaanit ”Green Wave” ja ”Flamingo Queen”

Tulppaanikausi yllätti siten, että kaikki yksivuotiseksi luulemani tulppaanit nousivatkin penkistä uudelleen, tosin paljon pienempinä kuin viime vuonna. Tulppaanipenkissä oli mieletön tungos, ensi kevättä varten sitä on pakko harventaa. Palaan tähän myöhemmin erillisessä jutussa.

Tulppaanipenkin tungosta

Seuraavana tulppaanipenkin valtaavat liljat. Viime kesänä liljojen kukinta jäi vaisuksi, luulin sen johtuvan siitä, että ne raukat yrittivät puskea kohti valoa kuihtuvien tulppaanien välistä. Mutta nyt liljoja nousee paljon enemmän, vaikka tulppaanipenkissä on paljon enemmän niitä kuihtuvia lehtiä kuin viime vuonna. En edes muista millaisia liljoja olen istuttanut, valkoisia ainakin, mutta ehkä jotain muutakin. Pianhan se nähdään. 😄

Toisessa istutusaltaassa on kaksi jalokärhöä ja karpaattienkelloja sekä esikasvattamani daaliat, leijonankidat, enkelinkukat ja osa kesäleimuista. Leijonankidat ja enkelinkukat kukkivat jo!

Enkelinkukan kukinnot vaihtelevat valkoisesta violetin eri sävyihin
Leijonankita

Iloa tuottaa myös se, että molemmat jalokärhöni ovat elossa ja kasvavat hurjaa vauhtia. Viime kesänä molemmat kituuttivat ja olin ihan varma, että ne eivät enää tätä kesää näe. Mutta ne keräsivätkin vain voimia ensimmäisenä kesänään ja ovat nyt hienossa kasvussa.

Jalokärhöihin on ilmestynyt lehtien lisäksi myös nuppuja 🥰

Terassiruukuissa kasvaa niin esikasvattamiani kasveja kuin ostettuja kesäkukkiakin. Esikasvattamistani ruukuissa kukkivat jo sinivarjot ja ensimmäiset tähtisilmät. Tähtisilmiä olen istuttanut myös istutusalueelle, taimia oli sen verran runsaasti. 😅 Ruukuissa kasvaa myös kesäleimuja, jänönhäntiä ja tuoksuhernettä, mutta niiden kukintaa saa vielä odottaa.

Sinivarjon kukat jäävät hieman pienemmiksi kuin kuvittelin, mutta näin läheltä katsottuna ovat oikein kauniita
Tähtisilmätrio ♥️

Kesäkukista orvokit kukkivat edelleen. Myös petuniat ja kiiltomalva ”Zebrina” kukkivat kivasti. Kokeilin jo viime vuonna heliotrooppia, mutta se kuoli lähes heti. Tänä vuonna heliotrooppi voi selvästi paremmin, mutta kukinta on vielä aika maltillista. Ehkä se siitä vielä innostuu.

Näiden orvokkien väri on tummentunut selvästi istutushetkestä. Mikä lie syynä, mutta tämäkin violetin sävy miellyttää silmää kovasti.
Kiiltomalva ”Zebrina” kukkii runsaasti
Petuniat

Istutusalueilla on todella vehmasta ja vehreää! Olen tänä kesänä ihastunut erilaisten lehtimuotojen muodostamiin yhdistelmiin. Olen pyrkinyt rakentamaan etenkin varjon ja puolivarjon alueille erilaisten lehtimuotojen yhdistelmiä, jotka ovat eri tasoissa. Vielä viime kesänä tämä ei näkynyt, mutta nyt viime kesän suunnittelutyö on herännyt eloon. 😍

Vasemmalta keijuängelmä, pikkutalvio ja puutarhamme ”kaunein rikkaruoho” haisukurjenpolvi.
Varjoisan istutusalueen runsautta. Kuvassa marjatanalppiruusu ”P.M.A. Tigerstedt”, kartiovalkokuusi, kuusten välissä tähkäkimikki, etualalla valkokonnanmarja ja taponlehti.
Valkokonnanmarja ja taponlehti muodostavat mielestäni superkauniin lehtiparin

Narsissien jälkeen suurista kukkijoista ovat aloittaneet laukat ”White Giant” ja ”Gladiator”. Lempparini ”Globemaster” vasta aloittelee kukintaansa. Näistä ”White Giant” ja ”Globemaster” viettävät jo toista kesäänsä ja molemmat ovat tehneet sivusipuleita (jokainen istutettu sipuli yhden sivusipulin). Minulla on myös pieniä laukkoja, mutta ne kukkivat vasta myöhemmin.

Etualalla ”Gladiator”, taustalla valkoinen ”White Giant”. Valkokirjokanukat luovat vihreävalkoista taustaa.
Pyrin istuttamaan mahdollisimman paljon pörriäisiä miellyttäviä lajikkeita. Vielä kun saisin perhoset kerääntymään puutarhaan, se on yksi puutarhaunelmistani. 🥰
Laukka ”Globemaster” kukkii tänä kesänä seitsemän kukan voimin eli yhtä lukuunottamatta jokainen istuttamani sipuli on tehnyt yhden sivusipulin.

Pieniä kukkijoita on sitäkin enemmän. Kirjoitin aiemmin arovuokon poistosta aurinkoalueelta. Minulla on arovuokkoa edelleen puolivarjon penkissä. Hieman hirvittää, miten paljon arovuokko on levinnyt siellä maan alla. Toisaalta puolivarjopenkissä vieruskaverit ovat paljon vahvemman oloisia, joten arovuokko pysyköön penkissä. Olen kyllä valmis nyppimään sitä ”vääristä paikoista” kunhan se ei tukahduta vieruskavereitaan.

Arovuokko viettää jo kolmatta kesäänsä ja nyt se kukkii ensimmäistä kertaa näin kauniisti.
Arovuokkopari

Toinen ”murheenkryyni” on tällä hetkellä kielo. Uusimmassa Viherpiha-lehdessä kehotettiin kitkemään kielo, koska sen juuret ovat niin voimakkaat, että ne syrjäyttävät muut lajit. Minulla on istutettuna kieloa, mutta se on tehnyt vain muutaman varren, ei ehkä viihdy paikallaan? 🤔 Mietin kuitenkin sen ylöskaivamista ja siirtämistä yläpihalle, missä on vain nurmikkoa ja rikkaruohoja. Kielo saisi mielihyvin syrjäyttää ne kaikki. 😅

Sen sijaan tarhakalliokielo on tehnyt useamman varren ja kukkii ihanasti varjoisella alueella. 🥰

Tarhakalliokielo on tehnyt jo useamman varren toisena kesänään ja kukkii kauniisti.

Muita kukkijoita tällä hetkellä ovat särkynyt sydän, sammalleimu, pikkutalvio ja unelmatädyke.

Valkoinen särkynyt sydän on todella vienyt sydämeni tänä kesänä 🥰
Vaaleanpunainen särkynyt sydän on noussut uskollisesti kiven takaa jo kolme kesää
Sammalleimu ”Emerald Cushion Blue” on istutettu ihan väärään paikkaan (liian varjoisaan), mutta siitä huolimatta se jaksaa kukkia. Josko vielä innostuisi vähän leviämään, on nimittäin superkauniin värinen. Vieressä saniainen, joita kasvaa meidän pihalla vähän siellä täällä. Annan niiden olla, elleivät peitä liikaa näkymiä muihin kasveihin.
Sammalleimu ”Maischnee” kasvaa myös lajikkeelleen epäedullisessa paikassa, mutta kukkii sekin. 😊
Pikkutalvio ja haisukurjenpolvi muodostavat monessa kohtaa puutarhassa lehtipareja, jotka miellyttävät kovasti silmää.
Unelmatädykkeen herkkää kukintaa.

Myös loistosalvia on aloittamassa kukintaansa. Se viihtyy erinomaisesti kuivassa aurinkopenkissä, missä moni muu lajike kituuttaa. Olenkin hankkinut myös toiseen kohtaan loistosalviaa (valkoisena) viime talvena kuolleiden laventelien tilalle. Laventelien suhteen annan periksi, ne koristakoot puutarhaa jatkossa vain kesäkukkina ruukussa. 😊

Loistosalvia, taustalla laukka ”Globemaster”

Loistosalvia näyttää viihtyvän jopa niin hyvin, että se on levittäytynyt (varmankin siemenistä) lähialueelle ja uusia versoja näkyy useita. Ne on kuitenkin helppo nypätä pois, joten tämän lajikkeen innokas leviäminen ei näytä muodostavan ongelmaa.

Vielä lopuksi valokeilaan pääsevät puutarhamme pensaat. Alppiruusuista tänä vuonna runsaimmin on kukkinut marjatanalppiruusu ”P.M.A. Tigerstedt”. Myös jo viime vuonna kukkinut ”Cunninham’s White” kukki mukavasti. Ensimmäisenä aloitti jälleen ”Alli”, mutta sen kukinta jäi hieman vaisuksi. ”Axel Tigerstedt FinE” kukki vain parilla kukinnolla. Pienimmät yakushimanalppiruusuni ova tänäkin vuonna tyytyneet kasvattamaan lehtiä.

Marjatanalppiruusu ”P.M.A. Tigerstedt” kukki kolmantena kesänään ensimmäistä kertaa kunnolla ja oli upea!
P.M.A. Tigerstedt
”Cunningham’s White” kukki myös runsaasti viimevuotiseen tapaan
”Axel Tigerstedt FinE” kukki vain parilla kukinnolla. Ehkä ensi vuosi on sen vuosi olla alppiruusualueen kuningatar?
”Allin” lehtiä on käynyt jo viime kesänä nakertamassa joku hyönteinen. Kukintaan sillä ei tuntunut olevan vaikutusta.
”Alli” on joka vuosi ensimmäinen kukkija alppiruusuista. ”Alli” aloitti toukokuun 20. päivän tienoilla, kun taustalla ”Cunningham’s White” vasta aloittelee nuppujensa aukomista.

Meillä ei ole alppiruusujen lisäksi kovinkaan montaa pensasta, mutta kanukoita löytyy kolme: kaksi valkokirjokanukkaa ja yksi laikkukirjokanukka (en tosin ole tästä ihan varma). Ihastuin kanukoiden valkovihreisiin lehtiin, ne tuovat ihanaa vaihtelua tasaisen vihreään kasvustoon. Kanukkamme on istutettu jo ensimmäisenä kesänä ja kaikki voivat hyvin. Myös kanukoiden vaatimaton kukinta on käynnissä.

Laikkukirjokanukka kukkii.

Huh, tästä tulikin oikein hehtaaripostaus. 😅 Ehkä alkukesän jälkeen kukintatahti lähtee rauhoittumaan, mutta ellei, pitää ehkä tehdä useammin päivityksiä puutarhan kukkijoista. Instan puolella pysyy paremmin kärryillä, sinne laitan kuvasarjan lähes joka päivä.

Nyt istutuspuuhiin. Pihalla odottaa n. 50 taimea istuttamista. Ilokseni löysin eilen Muhevaiselta jalokellon taimia. 🥰 Ne pääsevät tänään maahan mm. sammalleimujen, tunturipoimulehtien ja päivänkakkaroiden lisäksi. Istutusurakkaa selittää se, että uudet sorapolkumme kaipaavat kauniita reunuskasveja. Tuskin maltan odottaa, että kaikki uudetkin ihanuudet alkavat kukkia. 🥰

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *