Arovuokolle hyvästit – istutusalueen muokkausta
Puutarha on kyllä keväisin sellainen puuhamaa, että vuorokauden tunnit ja voimat eivät tahdo riittää kaiken tekemiseen. 😅 Olen viime päivinä siivoillut talven jäljiltä terassia, pihahuonetta ja istutusalueita. Eilen pesin kaikki ruukut. Luulin homman olevan helppo puutarhaletkulla suoritettu pesu, mutta siinähän joutui kunnolla töihin. Note to self: pese ruukut kunnolla ennen talviteloille laittoa. 😂
Ruukkujen täyttäminen on onneksi ollut kivempaa puuhaa.😊 Esikasvatetut taimet harjoittelevat edelleen ulkona olemista, mutta taimistoilta on tarttunut mukaan kaikenlaisia kesäkukkia, jotka olen jo istuttanut. Suosikkini näistä on kiiltomalva ”Zebrina”. Näin tästä kaunokaisesta kuvan niin myöhään, että esikasvatukseen en jaksanut ryhtyä. Siksi olikin ihan mahtavaa löytää tätä ihanuutta Muhevaiselta valmistaimena. 😍
Mutta sitten siihen isoimpaan savottaan eli istutusalueen muokkaukseen. Minua häiritsi jo viime kesänä, että arovuokko ja kääpiöjapaninakileija kasvoivat valtavan korkeiksi etualan istutusalueella. Minulla oli alunperin toiveena pitää etuala matalana, jotta takana olevat kasvit pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Arovuokon ja kääpiöjapaninakileijan piti olla suht matalia, mutta nehän kohosivatkin etenkin kukinnan aikaan melkoisiin korkeuksiin.
Kääpiöjapaninakileijan lehdet ovat kuitenkin kauniit ja kukinta kestää suht vähän aikaa, joten päätin jättää ne paikalleen. Sen sijaan arovuokko alkoi näyttää sellaisia leviämisen merkkejä tänä keväänä, että siitä päätin hankkiutua eroon.
Siinä olikin sitten homma! Olin kyllä lukenut, että arovuokko on kova leviämään, mutta viime kesänä se pysyi ihan nätisti aloillaan. Mutta maan alla taisi tapahtua sitäkin enemmän! Sillä se ylöskaivettujen juurakoiden määrä oli ihan järjetön! Ja niitä oli laajalla alueella!
Kaivoin pistolapiolla koko laajan alueen ylös, sillä viime talvena puutarhassa tuli hieman yllättäviä kuolonuhreja. Viime kesänä valtoimenaan levinnneet ajuruohot olivat kuolleet kaikki. Eikä vain tästä istutusalueen etuosasta vaan myös muualta. Ja sama juttu oli tapahtunut ystäväni puutarhassa. Jokin viime talvessa oli siis ajuruohoille kohtalokasta.
Lisäksi alueelta oli kuollut kaksi sarviorvokin taimea, yksi oli selvinnyt. Hankin nyt useamman taimen sarviorvokki ”Rebecca Cawthornea”, ne veivät sydämeni jo viime kesänä.
Tajusin liian myöhään, että taisin kaivaa muutosprojektissani ylös myös ihanien jalokellojeni taimet. 😢 Viime kesänä en nähnyt oikein missään jalokellon taimia, mutta täytyy pitää silmät auki, josko löytäisin uudet taimet vahingossa hävittämieni tilalle.
Uusina kasveina istutin sinistä ristikkiä ja valkoista patjaharsoa. Kummankin pitäisi olla matala kasvi eivätkä kukatkaan taida kohota korkeuksiin. Toivottavasti viihtyvät tässä penkissä, sillä paikka on hyvin kuiva ja aurinkoinen.
Nyt taitaa olla isoimmat istutusten muokkaustyöt tälle kevättä tehty. Toki hieman mietin, että minulla kasvaa arovuokkoa toisaallakin… Mutta siellä sillä on paremmat edellytykset levitä, joten ainakin tämän kesän annan sen olla aloillaan.
Toki istutuspuuhia on tarjolla varmasti koko kesäksi. Nyt olen hankkinut maanpeitekasveja kuolleiden ajuruohojen tilalle. Isompien perennojen osalta pitää katsoa myöhemmin kesällä, missä vielä mahtaa olla aukkopaikkoja. Kummasti niitä edelleen on, vaikka luulin jo viime kesänä istuttaneeni puutarhan täyteen. 😄
Mitä te hankitte tänä keväänä puutarhaan? Teettekö te isompia muokkauksia istutuksiin vai ainoastaan pieniä aukkopaikkojen täyttöjä?