Kasvini,  Tekemistä

Aurinkoinen viikko puutarhassa – siivouspuuhia ja kevään ensimmäiset istutukset

Takatalvesta kesälämpötiloihin. Suomen kevät on todellakin vaihtelua täynnä. 😀 Mutta nyt on siis puutarhakausi saatu kunnolla käyntiin. Ensimmäiset kukkivat kasvit ovat tietenkin ilahduttaneet sanoinkuvaamattoman paljon. Edellisen postauksen jälkeen myös uusia kukkijoita on ilmestynyt puutarhaan. 😍

Isokevättähti kukkii puutarhassa
Useimmat sipulikukistani eivät ole vielä ehtineet levitä ja kukkivat yksittäisinä kasveina siellä täällä. Haaveilen kuitenkin pienten kevätkukkien matoista. Isokevättähti on tällä hetkellä lähimpänä unelmaani, vaikka istutinkin sipulit vasta viime syksynä.
Narsissi "Snow baby" kukkii puutarhassa
Ensimmäiset narsissit avasivat tänään kukkansa. Nämä ovat ihan pikkuruisia, epäilen niiden olevan ”Snow Baby”-lajiketta, joka kasvaa vain 15cm korkeaksi. Hieman hämmentää tuo makaava asento… 🤔 Josko ne siitä vielä suoristuvat.

Kukkien ihailun ja kuvaamisen lisäksi olen tietenkin tehnyt kovasti töitä puutarhassa. Joku viisas on sanonut, että keväällä yksi päivä puutarhassa vastaa viikkoa kesällä. Niin paljon hommaa keväällä puutarhassa on.

Viivytin istutusalueiden siivoamista, jotta en veisi hyönteisten talvehtimispaikkoja. Oletan, että näillä lämpötiloilla suht moni pörriäinen on jo herännyt, joten uskalsin tarttua siivoushommiin.

Meillä on yhden istutusalueen sisällä kolme melko erilaista aluetta. Helpoimmalla pääsin alueella, mihin paistaa aurinko lähes koko päivän. Se oli jo kuivunut ja sen kohdalla lähinnä leikkelin kuivuneita talventörröttäjiä ja keräsin pahimmat lehtikasat pois.

Aurinkoinen istutusalue keväällä puutarhassa, kukinta vielä vähäistä
Näin siistiltä näytti aurinkoinen alue siivouksen jälkeen. Tosin enää ei näytä näin tyhjältä, aurinkoisella säällä kasvu tapahtuu silmissä.

Sen sijaan puolivarjoinen ja varjoinen alue olivat edelleen kosteita ja niitä peitti laajoilla alueilla keuhkosammalmatto. 😱 Keuhkosammal oli selvästi villiintynyt edelliskesän jälkeen, sillä olin kyllä poistanut sitä eikä moisia kasvustoja vielä syksyllä näkynyt. Talvimärkyys on saanut meillä myös nurmikon sammalet villiintymään.

Onneksi sammal irtosi helposti, isoina mattoina. Tutkailin netistä, mitä tuolle vihulaiselle voisi tehdä. Ensi hätään aion sekoittaa hiekkaa puolivarjoisan ja varjoisan alueen pintamaahan. Ilmeisesti sammal ei hiekassa viihdy. Jos ongelma jatkuu isona, aion kokeilla nurmikon sammalsyöppöä. Ja toki jatkan käsin irrottamista, jos näen kasvun taas villiintyvän.

Keuhkosammalta maassa
Keuhkosammal oli villiintynyt alppiruusujen ja varjoyrttien juurella.
Puutarhan istutusalue, kuvassa havuja ja alppiruusuja.
Varjoisa alue siivouksen jälkeen (kylpemässä muutamissa aurinkoisissa hetkissään).

Siivouksen jälkeen olikin aika ryhtyä istutuspuuhiin. Olin tilannut Viherpeukaloilta jo talvella perennoja ja muutaman pikkupuun. Lisäksi olin jo ennättänyt taimistolle Helsingissä, myös Puutarhanikkareilta tarttui mukaan muutama perenna ja orvokkeja.

Ensimmäiset perennaistutukset tein pihamme aurinkoisimmalle alueelle, missä kasvien menestyminen on ollut vaihtelevaa. Laukat viihtyvät tässä, viime kesän perusteella myös koreakärsämö, jonka alkuja on jo näkyvillä. Toivon, että myös viime kesänä istuttamani loistosalvia ja valkoinen kellopeippi ovat selvinneet talvesta. Ainakin loistosalvia tuntui rehottavan auringossa erittäin vahvasti. 😀

Kellopeippiä on nyt istutettu lisää. Ja sen kaveriksi ”Magnus”-kaunopunahattua. Ja lisäksi kolmen taimen verran tähkätädyke ”Ulster Dwarf Blueta”. Toivon, että nämä lajikkeet ovat tulleet jäädäkseen enkä joudu taas ensi keväänä miettimään, että mikähän tässä menestyisi…

Juuri istutettuja perennan taimia
Rappusten vieressä kellopeipin ja kaunopunahatun taimia sekä laukka ”Globemasterin” alkuja. Valaisimen alla tähkätädyke ”Ulster Dwarf Blue”.
Perennan taimia
Ja sama toisesta kuvakulmasta. 😀

Koska rakastan kukkia, olen haalinut niitä paljon puutarhaani. Olen kyllä yrittänyt miettiä, miltä kukat näyttävät yhdessä, välillä onnistuen paremmin, välillä huonommin. Nyt olen kuitenkin alkanut kaipaamaan hieman rauhallisempia näkymiä, jonkinlaista yhdenmukaisuutta.

Yksi askel tähän suuntaan on yhdenmukaisen reunuskasvillisuuden istuttaminen. Olen istuttanut karpaattienkelloa pidemmälle matkalle, vielä uupuu muutama taimi. Toivon, että jos jokin asia toistuu puutarhassa riittävästi, sen vierellä on tilaa moninaisuudelle ja kokonaisuus näyttää silti rauhalliselta. Kesä näyttää, miten onnistuin.

Aurinkoinen istutusalue alkukeväästä puutarhassa
Olen istuttanut valkoista karpaattienkelloa tämän alueen reunalle. Toivon sen luovan tasapainoa ja rauhallisuutta monilajisiin istutuksiin.

Lisäksi olen istuttanut puolivarjoiselle alueelle valkoisia ja violetteja palloesikoita, kurjenmiekka ”Pink Parfaitia” ja syysleimu ”Franz Schubertia”.

Minulla kasvaa samaa syysleimua toisessakin kohtaa, se on yksi ehdottomista suosikkiperennoistani. Upean värinen eikä kärsi syysleimujen perusvitsauksesta härmästä. Toivottavasti nämä uudetkin taimet ovat hyväkuntoisia, en ole härmästä kovin innoissani ja leimujen kanssa sitä pääsee varmaan taas torjumaan…

Syysleimu "Franz Schupert" ja pallohortensia "Annabelle"
Syysleimu ”Franz Schubert” on leimuista ehdoton suosikkini.
Valkoinen palloesikko kukkii puutarhassa
Palloesikot ovat puolivarjoisan alueen uusia tulokkaita.

Lisäksi olen istuttanut kolme puuta: kaksi ”Palibin”-pikkusyreeniä ja ”Genie”-loistomagnolian. En ole kuitenkaan istuttanut niitä maahan vaan terassille termoruukkuihin.

Syy valintaani on se, että kallioisella tontillamme on vaikea löytää riittävän syvää istutuspaikkaa puuta varten. Toki istutusalueelta tällaisia paikkoja löytyisi, mutta visuaalisesti puut eivät mielestäni niihin kohtiin sovi.

Siksi siis valitsin termoruukkuihin istuttamisen. Valitsin lajikkeet sillä perusteella, että kumpikin on sopiva ruukkuistutukseen. Termoruukut taas valitsin auttaakseni puiden talvehtimista. Siirrämme puut suojaan pihahuoneeseemme talveksi, mutta kyseessä on kuitenkin kylmä tila, joka suojaa lähinnä sateelta ja tuulelta. Kun lisään vielä suojaa pakkaspeitteiden muodossa, toivon sen riittävän. Pikkusyreeneillä se varmaan riittääkin, magnoliasta en ole varma.

Mutta nyt on onneksi alkukesä ja puut on vasta istutettu ruukkuihinsa. Eli nyt ei mietitä talvea. 😀 Valitsin isoimmat mahdolliset ruukut eli 60 cm halkaisijaltaan. Tuin puut kepeillä, mutta onneksi terassimme on todella suojainen eli tuulet eivät pahemmin pääse puita heiluttelemaan. Nyt vain jään jännäämään, ehtiikö pikkusyreeni jo tänä kesänä kukkaan. Magnolian kukintaa joutunee odottamaan ensi kevääseen.

Terassi ja ruukkuihin istutetut "Palibin"-pikkusyreenit
Palibin”-pikkusyreenit
Ruukkuun istutettu "Genie"-loistomagnolia
”Genie”-loistomagnolian lehdet ovat kärsineet kylmistä öistä. Mietin, että uskallanko vielä istuttaa magnoliaa, mutta päätin mennä samalla periaatteella kuin muiden puiden, pensaiden ja perennojen kanssa: niin kauan voi istuttaa, kun maa on lämmin. Jos kylmyys vie lehdet, ehkä lämpö kasvattaa myöhemmin uudet.

Vaikka postaus on jo toooodella pitkä, mainitsen vielä yhden kevätpuuhan eli hortensioiden leikkaamisen. Minulla kasvaa kahta eri hortensiaa, ”Annabelle”-pallohortensiaa ja ”Little Spooky”-pikkujapaninhortensiaa.

”Annabellelle” tein viime keväänä alasleikkauksen. Tänä vuonna selvittelin taas asiaa ja löysin kahta eri ohjetta: alasleikkauksen ja terveiden silmujen yläpuolelta leikkauksen. Useampi asiantuntija tuntui netissä olevan sitä mieltä, että kokonaan alasleikkaaminen edistää paremmin kukintojen isoa kokoa, joten suoritin taas alasleikkauksen.

Keväällä alasleikattu "Annabelle"-pallohortensia
Alasleikattu pallohortensia ”Annabelle”

Sen sijaan pikkujapaninhortensia ”Little Spooky” on leikattu siten, että jäljelle jäi muutama silmupari. En nimittäin löytänyt japaninhortensian kohdalla ohjetta alasleikkauksesta vaan hieman maltillisemmasta saksimisesta.

Muihin pensaisiin en ole koskenut. Meillä kasvaa laikkukirjokanukka ja kaksi ”Ivory Halo”-valkokirjokanukkaa. Mielestäni ne näyttävät hyvävoimaisilta, joten en nähnyt leikkaukselle tarvetta. Kuten en myöskään alppiruusuille.

Alppiruusun nuppu
Tuskin maltan odottaa alppiruusujen kukintaa. 🥰
Valkokirjokanukka "Ivory Halo" puutarhassa ennen silmujen aukeamista
Valkokirjokanukka ”Ivory Halo” on jo silmuja täynnä.

Tässä tärkeimmät puutarhan kuulumiset aurinkoisen ja lämpimän viikon jälkeen. Nyt on ilmeisesti luvassa hieman viileämpiä säitä, oli kiva saada suurin osa kevään puutarhahommista tehtyä lämpimässä säässä. Ensi viikolla en muutenkaan ehdi juuri puutarhassa ahkeroimaan (välillä on muutakin elämää), joten siksikin on kiva, että olen saanut isoimmat työt nyt valmiiksi.

Ja vielä sananen somesta tähän loppuun. Olen vihdoin polkaissut käyntiin ”Kukkivassa puutarhassa”-instatilin. Tervetuloa seuraamaan kukkivan puutarhan elämää myös sinne. 🌸

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *